sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Huolehtimisesta vielä

Huolehtia-runohaaste

Huolen kantaminen harteillaan
on sen vastakohta, että
lepään tässä koko painollani.
Uskossa, toivossa,
ilossa, rauhassa,
rakkauden valossa.

Huolehdi omasta palastasi palapelissä,
älä muiden.
Kutsu joukkoon, mutta älä
runnomalla sovita toista.

Ruoste, kärsivällisyys ja armo

Viime viikkojen runohaasteiden yhdistelyä

RUOSTE

Hoida, vaali, ole lähellä
että huomaat muutokset
jos ne hiipivät ruosteen lailla - -

Ei kaikki vanheneminen ole rumaa
eikä kaikki muutos
ja toisaalta: sisin on sama
vaikka pinnalta sävy vaihtuu

Itsestäänselvänä pitäminen
ruostuttaa rakkauden, ystävyyden.
Salakavalasti tilanne etenee,
ellei sille tiettyjä esteitä tee
ja toista puolimatkaan vastaan mee.
Sinne sanojen ja tekojen askelin kun kulkee
niin välinpitämättömyydeltä portin sulkee.



KÄRSIVÄLLISYYS

Kärsivällisyys
on Pyhän Hengen hedelmä,
haastava tavoittaa,
mutta sen avulla
moni asia helpottaa

Onko olo kärsivämpi
kärsivällisellä vai kärsimättömällä?
Kärsiikö kysyäkään?

Jos tietää, ettei jokin asia lainkaan lopu
ja on muutettava vain
asennoitumistaan kun
olosuhteita, osapuolia ei voi
niin silloin kysyn, mistä sen
voiman löytää?

Mitä sanoo kärsivällinen itselleen, sydämelleen?
Kyllä se siitä? vai Kaikki aikanaan?
Vai huokaileeko vaan?



ARMO

Sitä saa, jos vaan
kykenee vastaanottamaan

Se usein itseä kohtaan unohtuu,
sen saa mielestäni joku muu,
ja melkein kirjoitan "ansaitsee"
mutta armon lahjana kukin availee.

Saat anteeksi.
Valkoinen kirkkaus.
Kaikki on hyvin.
Astu seuraava askel.
Näe Hyvyys.

Joka aamu on.
Kädet yhteen, pyyntö ja kiitos ylös.