tiistai 25. helmikuuta 2014

tanssii

Kummat tanssivat kauniimmin
ajatukset vai tunteet?
Sooloja vai paritanssia?
Kuka astuu varpaille kenen?
Kumpi vie, kumpi seuraa?
Saako toinen toisesta tanssiseuraa?

Sujuu kuin salsa
tykittää menemään kuin reggaeton,
soljuu kuin valssi,
toimii kuin tango
- mikä se on?

Yhteinen arki on paljolti perusaskelta
ja että kannattelet kättäni
kun voimani hiipuu, nyit ylöspäin.
Silloin tällöin hymyilevä pyörähdys
kohokohtana promenadiaskelia yhteisesti sovittuja.
Helmat ilon hulmahdusta - -

Kun poljen pyörää
päivän ajatukset ripeästi
muodostavat rivitanssin
nopeatempoisen ja harmonisen

Tanssia kuin lapsi Fröbelinpalikoiden äärellä
antautuneesti hytkyen koko olemuksella
muuta näkemättä, kuulematta.
Ottaa hetki täysin palkein
ja vähintään samalla palolla
aloittaa taas seuraava ja seuraava kappale.

ja muistahan: eat, pray, love, dance & hope!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Lukossa? Onko se hyvä vai paha?

Tulevan vuoden matkakohteen ovet
ovat vielä toistaiseksi lukossa.
En näe sydämelläni
mitä lukee ensi vuoden avaimenperässä.
Ei vielä ole aika,
kaiken avain on kärsivällisyys.

Avioliitto on myönteinen lukko
joskus toki jumittuva, silti sydämenmuotoinen.
Tasapaino maan ja taivaan välissä.

Kehonosat lukkiutuneet toisiinsa,
toisiimme
eivät irtoa
enkä tahdokaan

Kai oli tarkoitus
kirjoittaa kirjoittamisen lukoista
kai oli - ja teenkin niin,
totuuden ollessa, että
kun arki, aikataulu, ajatuksenvirta
lukkiutuvat, runokin jumittuu
matkalla sydämestä ulos
paperille tanssahtelemaan

Asettaako menneisyys lukkoja:
tahdonko samaan paikkaan,
samantyyppiseen työhön,
tutut kielet, helpot haasteet?
Uskalluksen portin
tahdon koittaa pitää avoinna.

torstai 6. helmikuuta 2014

Loputtomiin helmiä

Kuvahaaste runotorstaissa loputtomasti eri värisiä pikkuhelmiä, sai mut tällaisiin erinäköisiin aatoksiin:

Loputtomiin, loppumattomiin
lupauksesi kestää, pitää
ikuisuuksiin, ikiaikaisuuksiin
hyvyytesi kasvaa, itää.
En tahdo unohtaa sitä,
en lohdutuksistasi mitään.


Voit nähdä mustaa ja valkoista
tai värikkään helmiäiskimalluksen havaita,
voit harmaan sävyihin katseesi kiinnittää,
vaan epäilen silloin elämä näkemättä jää - -


Kirppujen pallomeri
on askarteluhelmilaari
pikkkukirpulle helmet sen
ovat pikkutunneleita: meen, meen!


Jotkut ei näe metsää puolta,
jotkut ei kauneuden kokonaisuutta,
jotkut söisi kaiken kauniin,
jotkut möisi, tai siitä kaikesta
vetoa löisi (eikä voittoa odottaessa
nukkuisi öisin).




oma versio psalmi 139 jakeista 17-18

Sun pläänis on iha käsittämättömän siistit
ja niiden määrä on supermegaa,
ja jos mä meinaan rupee laskee niitä
ni enempihä niit on ku koko maailman
kaikis eri mestois pikkukivii
ja mä päätän et eiköhä se ollu siinä
ja tajuun et sä oot aina mun kaa
ja mä aina sun messis.