Pääni sisällä sotkuinen kirjahylly
tai kirjasto keskeneräisten ajatusten.
Lainatako toisten ajatuksia
vai kirjoittaa omat muistelmat?
Kumpi kevyempi tapa elää,
ja toisaalta: helppous,
mikä heppoinen peruste!
Juonenkäänteiden mutkat,
elämän kiinnekohdat.
Kirjanmerkkejä ja hiirenkorvia
elämäntarinoiden kirjastossa
ovat rakkaimmat,
ne maailman kauneimmat nimet
- huutomerkittyinä kuiskattavat.
Marginaalissa kohdallasi
kaksi hymynaamaa.
Aikajärjestettynä elämänjaksoni
muistojeni täysipäisessä kirjastossa.
Tahdon korkea, kurkotella, katsoa,
en antaa arkistoon pölyttyä.
Te antoisimmat oppikirjani.
(mielestäni tässä on 4 eri runoa, mutta saa olla eri mieltäkin:) lukuiloa!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti